Siirry sisältöön

 Tarina – mistä kaikki alkoi

Isoisäni Johann Jordan pyöritti 1920-luvulla sahalaitosta Itävallan Tirolin sydämessä, Ötztalin alppilaaksossa. Tuohon aikaan raha oli tiukassa, eikä kaikilla asiakkailla – paikallisilla maanviljelijöillä – ollut aina varaa maksaa puutavarastaan rahalla. Sen sijaan he toivat maksuksi raakavillaa, jonka olivat kerineet omista lampaistaan. 


Isoisäni Johann Jordan pyöritti 1920-luvulla sahalaitosta Itävallan Tirolin sydämessä, Ötztalin alppilaaksossa. Tuohon aikaan raha oli tiukassa, eikä kaikilla asiakkailla – paikallisilla maanviljelijöillä – ollut aina varaa maksaa puutavarastaan rahalla. Sen sijaan he toivat maksuksi raakavillaa, jonka olivat kerineet omista lampaistaan.

Johann otti villan kiitollisena vastaan, sillä sille saattoi olla noina aikoina jopa enemmän käyttöä kuin rahalle. Hän pesi, kuivasi ja karstasi villan huolella, ja perheen naiset kehräsivät siitä lankaa. Sen jälkeen he kutoivat langasta sukkia, takkeja ja paitoja, jotka pitivät käyttäjänsä lämpiminä jopa Ötztalin ankarissa olosuhteissa. Vähitellen kyläläiset alkoivat kiinnostua tuotteista, joissa pysyi lämpimänä kylmimpinäkin päivinä, joten isoisäni perhe alkoi myymään valmistamiaan vaatteita heille. Maksuksi saimme leipää, voita ja lihaa.
Ensimmaiset koneet villan karstaamiseksi ja käsittelemiseksi​
Vuosien kuluessa villatuotteista tuli perheellemme yhä tärkeämpi tulonlähde, kun taas sahanpito kävi yhä hankalammaksi. Kun 1930-luvun suuri lama iski, elämä muuttui entistä vaikeammaksi. Ötztalin eristyneisyys ei helpottanut tilannetta – talvisin kylämme saattoi olla viikkoja täysin eristyksissä muusta maailmasta. Lopulta isoisäni teki ratkaisevan päätöksen: perheemme muutti Kirchbergiin, Kitzbühelin Alpeille, jossa elämä tuntui tarjoavan paremmat mahdollisuudet.


Kirchbergissä perheemme keskittyi kokonaan villatuotteiden valmistukseen, ja pikkuhiljaa työ muuttui yhä ammattimaisemmaksi. Perheessä oli seitsemän lasta – neljä poikaa ja kolme tyttöä – ja jokainen heistä osallistui toimintaan. Tuotteidemme kysyntä kasvoi vauhdilla, ja lopulta perhe perusti oman manufaktuurin, jossa villan jalostus tapahtui huomattavasti aiempaa tehokkaammin.
Hubertin vanhemmat

Ajan myötä lapset kulkivat omia polkujaan, mutta rakkaus villaan säilyi heitä yhdistävänä tekijänä. Vanhin poika Hugo perusti oman kehräämönsä ja kutomonsa ja erikoistui laadukkaisiin villamattoihin. Toiseksi vanhin poika Herbert jatkoi isämme jalanjäljissä ja kehitti perheyritystä eteenpäin. Elisabeth, perheen vanhin tytär, kouluttautui kutojaksi ja perusti miehensä kanssa yrityksen, josta kasvoi maailmanlaajuisesti tunnettu Giesswein – merkki, jonka kaikkien tuotteiden yhteinen raaka-aine on vielä tänäänkin merinovilla.

Äitini Paula kiinnostui erityisesti villaisten vuodetarvikkeiden valmistuksesta. Häntä kiehtoivat villan ainutlaatuiset ominaisuudet – talvella lämmin, kesällä miellyttävän viileä ja aina luonnostaan hygieeninen – ja se, miten näitä ominaisuuksia voisi hyödyntää unen laadun parantamiseksi. Yhdessä isäni, Johann Rieserin, kanssa hän alkoi valmistaa luonnonvillaisia peittoja jo 1950-luvulla.

Riedeckin toimiston työntekijöitä

1980-luvulla perheyrityksemme sai nimekseen Riedeck, ja samoihin aikoihin myös minä liityin mukaan yritystoimintaan. Minulle oli alusta asti selvää, että halusin tarjota parasta mahdollista laatua mahdollisimman edulliseen hintaan. Siksi valitsimme suoran myyntimallin: ilman välikäsiä, ilman varastointikuluja, ilman kivijalkamyymälöitä. Jokainen patja, peitto, petauspatja ja tyyny valmistetaan mittatilaustyönä ja toimitetaan suoraan asiakkaalle.


Tämän kustannustehokkaan mallin ansiosta tuhannet ”aivan tavalliset” ihmiset ovat saaneet hankittua itselleen laadukkaita ja terveyttä edistäviä vuodetarvikkeita. Nykyään tuotteitamme myydään eri puolilla Eurooppaa – Itävallassa, Sveitsissä, Italiassa, Ranskassa, Hollannissa, Irlannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa – Riedeck- ja Royalhome-tuotemerkeillä.

Ja kaikki tämä sai alkunsa pienestä sahalaitoksesta ja vaihtokaupasta Ötztalin vuoristossa.


Lämpimin terveisin

Hubert ja Andrea Rieser

Riedeckin/Royalhomen omistajat